Kuinka pidän hampaani kunnossa?

Vaikka mediassa ja internetissä on hampaisiin liittyvää tietoa helposti saatavilla ja hammaslääkärit tekevät vastaanotoilla järjestelmällistä työtä ennaltaehkäistäkseen suu- ja hammassairauksia, kohtaavat hammaslääkärit kuitenkin jokapäiväisessä työssään runsaasti asiakkaita, joiden tiedot suuontelon hygienian suhteen ovat tyydyttäviä tai riittämättömiä.

Vastaanotolla keskusteltaessa asiakkaan kanssa suuhygieniasta, on tullut tilanteita, jolloin asiakas esimerkiksi sanoo, ettei ollut tietoinen, että hampaita tulisi pestä myös kielen ja kitalaen puoleiselta pinnalta. Samoin eteen tulee myös tapauksia, joissa vastaanotolle tullut asiakas on varma, ettei hammaskiveä saa poistaa, koska muuten hampaat „putoavat" suusta. Tai kuten henkilö seuraavassa esimerkissä luuli, ettei hammaskiveä tarvitsekaan poistaa, koska se ei ole hampaille haitallista – tietämättään, että hammaskivi on yksi iensairauksien ja hampaan kiinnityskudoksen tulehduksen eli parodontiitin pääaiheuttajista.

Mitä hammaskivi on?

Yksinkertaistettuna hammaskivi on kerrostuma bakteerimassaa hampaan pinnalla, jonka vaikutuksesta ikenet tulehtuvat ja hammaskiven levitessä ikenen alle, alkaa leukaluu haurastua, eli helpommin sanottuna luu alkaa paeta tulehduksen tieltä. Edellä kuvattu tilanne voi ilman tehokasta ja oikea-aikaista lääkitystä johtaa laajalle levinneeseen luukatoon, jonka seurauksena hampaat alkavat liikkua niin paljon, että ne joudutaan poistamaan tai ne irtoavat itse. Puuttuvien hampaiden korvaaminen jälkikäteen taas on suhteellisen hintava projekti.

Kuinka pidän hampaani kunnossa?

Edellä mainittujen ongelmien ennaltaehkäisy vaatii asiakkaalta erittäin hyvää suuhygieniaa ja säännöllisiä hammaslääkärikäyntejä, jolloin hammaslääkäri voi ajankohtaisesti ohjeistaa asiakasta kiinnittämään huomion ongelmallisin kohtiin suussa. Näin voidaan myös havaita mahdolliset suu- ja hammassairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin hoidon ei tarvitse olla niin radikaalia, se on tehokkaampaa ja kieltämättä myös paljon edullisempaa asiakkaalle. Olen pyrkinyt vakuuttamaan asiakkaitani, varsinkin vahingoittumattomat tai vähän vahingoittuneet hampaat omaavia nuoria, että säännölliset hammaslääkärikäynnit voisivat viedä heidän ikäpolvensa samalle tasolle kuin USA:ssa, josta nyky-yhteiskunta pyrkii ottamaan mallia jokaisella osa-alueella elämässä. Tavoitteena siis on, että asiakas kävisi säännöllisesti tarkastuskäynneillä hammaslääkärin luona, jotta lopulta selvittäisiin enää vain niin sanotulla profylaktisella käynnillä – hampaiden puhdistuksella. Sillä säännöllisillä hammaslääkärikäynneillä, kuten edellä mainittiin, pääsemme mahdollisimman pian kiinni alkaviin hammasreikiin ja ientulehduksiin. Kiinnittäessä asiakkaan huomiota näihin kohtiin/ongelmiin on mahdollista pysäyttää karieksen eteneminen pelkällä perusteellisella pesulla.

Kuinka usein hampaita pitää pestä?

Hampaita tulee harjata vähintään kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin, kahden minuutin ajan. Suositeltava väli ruokailun ja hampaiden harjauksen välillä on noin puoli tuntia, sillä ruokailu aiheuttaa suuonteloon happohyökkäyksen, jonka johdosta hammaskiille on altis hammasharjan mekaaniselle vaikutukselle, joten välittömästi ruoan jälkeen hampaiden harjaaminen vahingoittaa kiillettä. Jos tällaisesta haitallisesta tavasta on tullut rutiini, tulee siitä luopua heti. Haurastunut ja vahingoittunut kiille altistaa hampaita reikiintymiselle ja vihlonnalle.

Kuinka kauan hampaita pitää harjata?

Kun asiakkailta kysyy, kauanko he pesevät hampaitaan, ovat vastaukset alkaen puolesta minuutista kymmeneen minuuttiin asti. Ajantaju saattaa hampaidenpesun aikana hävitä. Täten olen suositellut asiakkailleni, jotka väittävät pesevänsä hampaitaan kaksi minuuttia ja käyttävän pehmeää hammasharjaa, mutta joiden hammaspinnat eivät siitä huolimatta ole puhtaat, ottamaan kello avuksi. Yllättävän useat ovat myöntäneet, että kyseinen kaksi minuuttinen aikaa mitattaessa tuntuu melko pitkältä. Selkeästi he pesivät aiemmin hampaitaan huomattavasti lyhemmän aikaa.

Kuinka hampaita pestään oikein?

Useilla ihmisillä on virheellinen käsitys, että hampaita tulisi pestä pyörivin - tai ylösalas - liikkein. Kun tähän väärään tekniikkaan lisätään vielä kovaharjaksinen hammasharja, on vuosien kuluttua tuloksena mm. naarmuuntuneet ja vihlovat hampaat sekä ikenien vetäytyminen, sillä tällaisilla liikkeillä me itse mekaanisesti pakotamme ikeniä väistymään.

Harjauksessa tulee käyttää soft - merkittyä hammasharjaa, liikkeiden tulee olla edestakaisin - suuntaisia ja harjan 45 asteen kulmassa hampaisiin nähden. Jotta kaikki alueet tulisi pestyä, on harjaus hyvä aloittaa esimerkiksi ylähampaiden ulkopinnalta, edetä koko hammaskaari ja siirtyä puremapintojen kautta kitalaen puoleiselle pinnalle. Sama toistetaan alaleuan hampaille. Älkää unohtako pestä myös kieltä (tarkoitukseen myydään erillisiä kielenpuhdistajia), sillä kieli on ihanteellinen kasvualusta bakteereille anatomisten sekä vain kielelle ominaisten ominaisuuksiensa vuoksi.

Kumpi on parempi, sähkö- vai perinteinen hammasharja?

Kysyttäessä, että suosiako sähkökäyttöistä vaiko tavallista hammasharjaa, tulee ihmisen tehdä päätös itse, omiin mieltymyksiinsä perustuen. Pääasia on, että pesun lopputulos olisi virheetön. Aikuisten ja lasten käyttöön suunnitellut hammasharjat eroavat toisistaan harjasosan pituuden suhteen. Tulee myös muistaa, että lapsella täytyy olla oma, HENKILÖKOHTAINEN, hammasharja.

Kuinka hammasvälejä puhdistetaan?

Kerran hammaslääketieteellisessä koulutuksessa sattui tilanne, jossa erään hampaidenhoitoon keskittyvään yrityksen edustaja vaivautui kysyessäni, tulisiko hammaslankaa käyttää ennen vai jälkeen harjauksen. Hän vastasi "Se on täysin makuasia." Oikeastaan näin ei ihan ole. Hammaslankaa on viisasta käyttää aina ennen hampaiden harjausta, sillä näin ruokajäämät saadaan pois hammasväleistä ja harjauksen aikana hammastahnan sisältämä kiillettä vahvistava fluori pääsee myös hammasväleihin. Tulee muistaa, että huolimatta erilaisista mainoksista, jotka lupaavat hammasharjan puhdistavan myös hammasvälit, ei kuitenkaan vielä ole keksitty hammasharjaa, joka pääsisi myös hammasvälien pinnoille. Tähän tarkoitukseen tulee edelleen käyttää hammaslankaa. Kaupoissa ja apteekeissa on saatavilla niin hammaslankoja kuin - lankaimiakin. Tarkoitukseltaan ne eivät eroa toisistaan – molempien tehtävänä on puhdistaa hammasvälejä.

Millä isompia hammasvälejä puhdistetaan?

Isompien hammasvälien puhdistukseen on kahdenlaisia hammastikkuja. Ensimmäiset ovat niitä, joita näemme usein ravintoloiden pöydillä; pyöreitä, teräväpäisiä puutikkuja. Näiden tikkujen tarkoituksena on poistaa ruokajäämiä yksittäisistä hammasväleistä. Toisilla hammastikulla taas on kolmion muotoinen lävistäjä, ne on valmistettu puusta tai muovista ja niitä käytetään isompien hammasvälien puhdistukseen. Käytössä on myös hammasväliharjoja, jotka muistuttavat ulkomuodoltaan pientä pulloharjaa. Myös näitä käytetään isompien hammasvälien puhdistukseen.

Kuinka hammasväliharjaa käytetään?

Hammasväliharjan käyttö on yhtä helppoa kuin hammastikunkin. Hammasväliharjalla puhdistettaessa tue leukaluu kämmentä vasten. Harja on hampaiden välissä oikein, kun tunnet hampaiden toiselta puolelta kielellä harjan pään. Harjaa liikutetaan hampaiden välissä edestakaisin 4-5 kertaa niin, ettei harjaa oteta kertaakaan kokonaan pois välistä.

Dr. Kristo Ivanov
Nordic Hammasklinikoiden ylilääkäri
Tarton Yliopistollisen Sairaalan hammaslääketieteiden klinikka
lääkäri – yliopistonlehtori, hammashoidon osaamisalueella
Tallinnan Terveydenhuollon Ammattikorkeakoulu, lehtori

« Blogi